Ollaan yritetty totuttaa Moonaa meidän Aamu pupuun, mutta sen mielestä pupu on parempi paistina kuin kaverina. Ulkohäkissä on kyllä haistellut ihan kiltisti sitä, mutta kun sisällä yritettiin tutustuttaa niin neitonen roikkui jo pupun hännässä eikä meinannut päästää irti ollenkaan ja kun saatiin hännästä irti niin roikkui jo sitten korvissa.Onneksi ei saanut mitään vielä pienillä naskaleillaan aikaiseksi : )) Taidetaan kokeilla tutustumista hiukan myöhemmin uudestaan toipuu pupunenkin järkytyksestä. Maisa on aina ollut Aamun kaveri eikä oikein ole välittänyt siitä ja ovatkin huoletta molemmat vapaana sisällä.
Onkohan Moona muutenkin riistaviettinen? Yhtenä iltana oltiin lenkillä niin vastaan tuli kettu joka jäi tuijottamaan vain ihmeissään kun tämä pikkuinen pentu rupesi häntä pystyssä murisemaan ja haukkumaan sille!! Onneksi sain napattua isottelijan syliin ja kettu lähtikin sitten juoksemaan metsään, mutta aika pitkään se ihmetteli tapahtumaa...
Tähän asti lenkkeily on ollut helppoa. Moona on juoksut kiltisti mukana ilman hihnaa ja ohittanut vastaan tulijat häntää heiluttaen. Nyt haluaisi tutustua jokaiseen lähemmin ja mielummin lähtisikin toisten matkaan. Sauvakävelijät ovatkin jotain aivan ihanaa ja ai että niissä sauvoissa on ihana roikkua ; ) . Varmaan ruetaan lenkkeilemään yleisillä paikoilla jo hihnan kanssa ja opetellaan joitakin käytöstapoja.
Korvia olen yrittänyt tarkkailla ja miettiä joko niille pitäisi tehdä jotain????
Mielestäni ovat jo jonkun verran kevyet vaikka kokoa kyllä niissä on ihan hyvin.
Taidan seurailla vielä vähän aikaa.
10 viikkois mitatkin otettiin ja ainakin painoa tulee HYVIN. Ei muuten ole nirso koiruli vaan kaikki ruoka kelpaa ja mieluiten myös toistenkin jämät. Mutta kuitenkin vaikka aika pallero on niin selkäranka ja kylkiluut tuntuu ihan hyvin.
